Historia
Keeshondin alkuperä
Keeshondin alkuperämaa on Saksa, mutta rotu on ollut yleinen koko Keski-Euroopassa.
Maissa, joissa puhutaan saksaa, kutsutaan keeshondia yleisesti nimellä wolfspitz. Sitä on
käytetty
ilmoittavana vahtina jokilaivoilla ja proomuilla sekä talonvahtina
maaseudulla. Maalla metsästysoikeus oli suurtilanomistajilla, joilla
oli lauma ajokoiria. Maanvuokraajat saivat pitää keeshondia,
vahtikoiraa, jolla ei ollut metsästysvaistoa.
Nimen alkuperä
Nimen keeshond arvellaan tulevan henkilönimestä Cornelius, joskaan kees-sanan merkitys
ei ole lopulta aivan selvä. Nimi Cornelius lyhennetään yleensä Hollannissa kutsumanimeksi
Kee
(äännetään kei) eli kirjain k, s on omistuspääte, ja hond on koira.
Siis Koon koira. Nimen yleisyyden vuoksi se vastaa Suomessa Matti
Meikäläistä, joten se voi tarkoittaa jokamiehen koira. Joka tapauksessa
keeshond tarkoittaa hollannissa myös ylipäätään pystykorvaista koiraa.
Cornelius
de Gyselaer oli tunnettu harmaiden pystykorvien ja tulppaanien
jalostaja sekä poliitikko. Hän kuului veljensä kanssa
tasavaltalaispuolueen johtoon. Kahden puolueen taistellessa vallasta
ottivat kuningasmieliset tunnuksekseeni mopsin ja tasavaltalaisten
tunnuksena oli keeshond. Tasavaltalaispuolue joutui häviölle, johtajat
vangittiin ja hirtettiin syyllisinä valtiopetokseen. Tappion jälkeen ei
ollut trendikästä pitää lemmikkinään tasavaltalaisten maskottia, joten
rotu oli vähällä kuolla Hollannissa sukupuuttoon.
Englantilaiset
hienostonaiset, jotka matkailivat Hollannin kanavilla, ihastuivat
"proomukoiriin", toivat niitä Englantiin. Aluksi rotu rekisteröitiin
nimellä "Hollannin proomukoira". Vuonna 1926 nimi vaihdettiin
keeshondiksi. Englannista rotu on keeshond nimisenä levinnyt muihin
maihin, erityisesti USA:han, Kanadaan, Australiaan ja Pohjoismaihin.
Keeshondin esi-isät
Saksanpystykorvat,
joiden yksi muunnos keeshond on, ovat kehittyneet kivikautisesta
suokoirasta (Canis familiaris palustris Rüthimeyer) ja myöhemmin
esiintyneestä "paaluasutuspystykorvasta". Ne ovat Keski-Euroopan
vanhinta koirarotua, josta useat muut rodut ovat kehittyneet.
Kessu tuli Suomeen
Ensimmäiset
hollanninpystykorvat eli keeshondit toi Suomeen 1957 ansiokas
koiranjalostaja ja - tuntija, diplomi-insinööri Lauri Vuolasvirta.
Ensimmäinen kasvattaja oli tamperelainen Irene Lilja, josta tuli Suomen
Hollanninpystykorva -yhdistyksen pitkäaikainen puheenjohtaja ja
jalostusvalvoja. Yhdistyksen kotipaikka on ollut siitä pitäen Tampere.
Vuonna 1990 rodun nimi muutettiin kansainvälisesti käytetyksi
keeshondiksi ja yhdistyksen nimi Suomen Keeshond ry:ksi.
Keeshond, uusi koirarotumme
(Koiramme-lehti 1/1959).
Ilmoitus yhdistysrekisteriin vuodelta 1966
Muutosilmoitus yhdistysrekisteriin vuodelta 1976
Keeshondeja
rekisteröidään Suomessa vuosittain noin sata kappaletta. Vuonna 2007
keeshond oli tasan sadanneksi suosituin koirarotu Suomessa 126 koiran
rekisteröintimäärällä! Maan koko kanta on noin 800 yksilöä. Tasainen
kysyntä on antanut mahdollisuuden rodun tason ylläpitämiseen ja asettaa
siitosmateriaalin valinnassa kasvattajalle korkeat vaatimukset.