Keeshondin alkuperämaa on
Hollanti, mutta rotu on kehitetty Englannissa. Sitä on muinoin käytetty
vahtina jokilaivoilla ja proomuilla sekä talonvahtina
maaseudulla. Maalla metsästysoikeus oli
suurtilanomistajilla, joilla oli lauma ajokoiria. Maanvuokraajat saivat
pitää keeshondia, vahtikoiraa, jolla ei ollut
metsästysvaistoa.
Keeshond on hyvänluonteinen. Se on sopeutunut asumaan perheen kanssa yhdessä asuntolaivojen pienissä tiloissa, liikkumaan ketterästi märällä ja liukkaalla laivankannella. Vahtikoirana se on valpas hälyttämään, mutta ei hyökkäävä.
Nimen alkuperä
Nimi keeshond tulee henkilönimestä Cornelius, joka yleensä Hollannissa lyhennetään kutsumanimeksi Kee (äännetään kei) eli kirjain k, s on omistuspääte, ja hond on koira. Siis Koon koira. Nimen yleisyyden vuoksi se vastaa Suomessa Matti Meikäläistä, joten se voi tarkoittaa jokamiehen koira. Mutta se voi viitata myös erääseen tunnettuun henkilöön:
Cornelius de Gyselaer oli tunnettu harmaiden pystykorvien ja tulppaanien jalostaja sekä poliitikko. Hän kuului veljensä kanssa tasavaltalaispuolueen johtoon. Kiista johti selkkaukseen, jossa kuningasmielisten tunnuksena oli mopsi ja tasavaltalaisten tunnuksena keeshond. Tasavaltalaispuolue joutui häviölle, johtajat vangittiin ja hirtettiin syyllisinä valtiopetokseen. Tappion jälkeen ei ollut trendikästä pitää lemmikkinään tasavaltalaisten maskottia, joten rotu oli vähällä kuolla Hollannissa sukupuuttoon.

Englantilaiset hienostonaiset, jotka matkailivat Hollannin kanavilla, ihastuivat "proomukoiriin", toivat niitä Englantiin ja jalostivat ne sen näköisiksi kuin ne tänä päivänä ovat. Englannista rotu on levinnyt muihin maihin, erityisesti USA:han, Kanadaan, Australiaan ja Pohjoismaihin.
Keeshondin esi-isät
Saksanpystykorvat, joiden yksi muunnos keeshond on, ovat kehittyneet kivikautisesta suokoirasta (Canis familiaris palustris Rüthimeyer) ja myöhemmin esiintyneestä "paaluasutuspystykorvasta". Ne ovat Keski-Euroopan vanhinta koirarotua, josta useat muut rodut ovat kehittyneet. Maissa, joissa puhutaan saksaa, kutsutaan keeshondia nimellä wolfspitz.
Kessu tuli Suomeen
Ensimmäiset hollanninpystykorvat eli keeshondit toi Suomeen 1957 oululainen ansiokas koiranjalostaja ja -tuntija, diplomi-insinööri Lauri Vuolasvirta. Ensimmäinen kasvattaja oli tamperelainen Irene Lilja, josta tuli Suomen Hollanninpystykorva -yhdistyksen pitkäaikainen puheenjohtaja ja jalostusvalvoja. Yhdistyksen kotipaikka on ollut siitä pitäen Tampere. Vuonna 1990 rodun nimi muutettiin kansainvälisesti käytetyksi keeshondiksi ja yhdistyksen nimi Suomen Keeshond ry:ksi.
Ilmoitus
yhdistysrekisteriin vuodelta 1966
Muutosilmoitus
yhdistysrekisteriin vuodelta 1976
Keeshondeja
rekisteröidään Suomessa vuosittain noin sata kappaletta. Vuonna 2007
keeshond oli tasan sadanneksi suosituin koirarotu Suomessa 126 koiran
rekisteröintimäärällä! Maan koko kanta on noin 600
yksilöä. Tasainen kysyntä on antanut mahdollisuuden rodun
tason ylläpitämiseen ja asettaa siitosmateriaalin valinnassa
kasvattajalle korkeat vaatimukset.
Sivun alkuun